Mikä olisikaan ihanampaa kuin kipeänä koneella istuminen. Olen ollut tiistaista asti flunssassa ja makoillut sohvalla. Tavallaan on rentouttavaa loikoilla päivät pitkät - ei tarvitse mennä kouluunkaan - mutta toimettomuus alkaa ärsyttää. Kesän jälkeen en ole jaksanut ottaa koiran kanssa mitään tokoliikkeitä, mutta nyt sitä rupeaa pohtimaan, että olisipas terve niin voisi kirmata pihalle ja tokoilla oikein urakalla. Ihmettelen itsekin moisia mietteitä, mutta minkäs teet. Mieleni tekisi jopa trimmata koiruus ja voisin tuon hoitokoira-Katinkin trimmailla aikani kuluksi. Huhhuh, yleensä välttelen Epunkin trimmaamista. Joskus jopa aloitan sen, viimeksikin sain korvat trimmattua melkein siisteiksi, mutta sitten alkaa ahdistaa ja vaatteet ja naama koirankarvaisina lopetan puuhan lyhyeen.

Pitäisi varmaan nyt käyttää tätä omituista innostusta hyväksi, ottaa sakset kauniiseen käteen ja myöhemmin lähteä vielä tokoilemaankin viimeisillä voimilla, mutta taidanpa luopua ajatuksesta. Oletan, että jaksan trimmata koirat sittenkin kun olen terveempi.

Kahden kuukauden kuluttua Eppu ei luultavasti edes muistuta walesia, vaan lähinnä punavalkoista mammuttia.